sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Kaksi vuotta harharetkeilyä

29.4.2016 istuin tylsistyen ja äidinkieleni rapistumista kauhistellen Ranskan laitamilla ja kirjoitin ensimmäisen postaukseni tänne, joten se meinaa sitä, että rakas blogini täyttää tänään vuosia! Aloitin blogin puhtaasti kertoaksi ajastani Ranskassa ja olen päätöksestäni enemmän kuin iloinen. On edelleen mukava palata lukemaan mietteitäni tuolta ajalta ja huijaisin jos sanoisin, etten nauttisi tästä hommasta nykyäänkin. :) Tuntuu, että kahdessa vuodessa on muuttunut kaikki ja toisaalta ei mikään. Olen edelleen harharetkellä vailla koulutusta tai koulupaikkaa, mutta toisaalta takaisin Suomessa ja mikä tärkeintä, kuten kaksi vuottakin sitten, olen nytkin vallan tyytyväinen harharetkeilijä.

Yksi iso tekijä siinä, että bloggaan edelleen, oot just sie! Miusta on ollut älyttömän mukavaa huomata, että muutama lukija on jaksanut seurata miun kommelluksia alusta lähtien. Kippis sille ja kippis teille ihanille ♥

Ajattelin synttäripäivän kunniaksi kaivaa esiin viisi blogihistoriani suosituinta postausta ja tässä ne nyt sitten tulevat!




Viidenneksi suosituin postaus on Syypää mun hymyyn. En oikein tiedä miksi tämä on kivunnut kärkikahinoihin, mutta ehkä hyvä fiilis on välittynyt jo otsikosta? :D Muistan elävästi tuon ajan kun aloin löytää kavereita ja kevätkin löysi vihdoin tiensä Geneve-järven rannoille. Ekoja lämpimiä iltoja, hyvää seuraa ja koko kesä vielä edessä. Taisin olla aika onnellinen. :)




Nelosena on Ranskikset. Vaikken vieläkään myönnä kokeneeni minkäänlaista kulttuurishokkia, oli fransmannien käyttäytyminen joissain tilanteissa minusta täysin käsittämätöntä. Ikävöin montaa asiaa Ranskassa, mutta lista asioista joita en ikävöi taitaa olla vielä pidempi. Ehkä yksinkertaisesti on olemassa asioita ja käyttäytymismalleja, joiden sisäistämiseen/ymmärtämiseen/edes miltei ymmärtämiseen tms yhdeksän kuukautta on auttamatta liian lyhyt aika? En esimerkiki vieläkään ymmärrä miksi kukaan haluaa sinnitellä illalliseen asti muutaman espresson voimalla, kun lounaskin on keksitty? Tosin tämä selittänee ranskalaisten äreyden ja äkkipikaisuuden, sillä ei kai kukaan ole tyhjällä mahalla mukava? :D





Kolmospaikkaa pitää hallussaan Ikävä. En ole ollut enää vuosiin aktiivisesti hevosten kanssa tekemisissä, mutta niillä on silti iso paikka sydämessäni vietettyäni suuren osan nuoruuttani talleilla. Moni hevoskärpäsen puraisema osannee samaistua fiilikseeni siitä, että yksi iso tekijä harrastuksen mielekkyydessä on se itselle sopiva heppakaveri. Toisten kanssa kun kemiat kohtaa ja toisten kanssa harrastaminen on yhtä vääntöä. Ikävä on ja pysyy vaikka miten aikaa vierisi.




Kakkoseksi yltää Koditon, ehkä yksi miun rehellisimmistä teksteistä koskaan. Olin parin päivän päästä lähdössä Suomeen viettämään kesälomaani ja oltuani puolisen vuotta maailmalla oli fiilis jo jotenkin haikea, ikävöivä. Mikä ihme siinä onkin, että aina pitää ikävöidä jonnekin? Entä miksi reissatessa pitää viljellä palasia sydämestään vähän sinne sun tänne, jotta ainakin olisi joku paikka jonne kaivata, jos ei kotiin?




Eniten trafiikkia synnyttänyt postaus ei muista poiketen olekaan au pair -ajoiltani vaan paljon tuoreempi! Pulsan Asema on yksi miun suosikkikohteita Lappeenrannan lähistöllä ja raahaankin sinne kaikki kylään tulevat tuttavani. Postauksen suuren suosion selittää sen päätyminen kahvilan fb-sivuille, joten mitään sen syvällisempiä ajatuksia ei tekstin rivien väleistä löydy, pelkkä hiton hyvä menovinkki.


Today my blog is officially 2 years old! While I celebrate it strolling around London I decided to share my all the time top five posts. Horses, happiness, odd habits of French people and so on... If you want to read more you will find direct links to the posts above. Have a great and sunny Sunday everyone ♥

perjantai 27. huhtikuuta 2018

LONDON BABY

Lontoota ehtikin olla jo vähän ikävä ja voi miten kiva onkaan ollut tallustaa pitkin kauniiden talojen reunustamia katuja, seurata tyylikkäitä ihmisiä ja syödä ihan kaikkea ja kaiken aikaa (mm. eilen kaks donitsia, gelatoa, sipsejä ja pannukakkuja ihan vaan muutaman mainitakseni). :D Lontoo on kaunis ja niin keväisen vihreä, mutta kylmä. Puut kukkivat, kevät tuoksuu ja aurinkokin pilkistää silloin tällöin, ei voi valittaa!

Tänään päivä näyttää tosin varsin sateiselta ja kuluukin mitä luultavimmin ostoksilla ja kahviloissa. Jos sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy vinkkejä Lontooseen, niin heittäkää ihmeessä kehiin! :)







tiistai 24. huhtikuuta 2018

7 x LAST WEEK

Moikka vaan pallerot! Miun suuret suunnitelmat bloggerin avaamisen suhteen heittivät häränpyllyä ihan pitkin viikkoa, joten viime viikko oli melko hiljainen täällä, mutta oikeassa elämässä se edusti varsin normaalia viikkoa. Kurkataan siis parin ruokakuvan siivin miun viikkoon ja siihen mitä kaikkea se piti sisällään. Kivaa tiistaita ♥


Olin töissä aivan sairaan paljon. Paino sanalla sairaan. Miuta ei oikeastaan haittaa olla töissä esimerkiksi kuutena päivänä viikossa tai tehdä pitkää päivää, mutta viime viikko oli jo miunkin mittapuulla hieman too much. Miltei 80 työtuntia kuuteen päivään näkyy naamalla vielä pitkään, sillä mitään älyttömiä yöunia tuskin on tiedossa reissussakaan. Sunnuntaina miulla oli mahdollisuus nukkua pidempään, mutta ylläripylläri olin hereillä 6:15. Ei morjes :D

Torstaina pääsin töistä kotiin jo seitsemän pintaan ja olin onnesta ymmyrkäisenä, kun poikaystävä odotteli miuta kotona jättimäisen salaattiämpärillisen, täydellisesti paistettujen pihvien ja kuin nenä päähän pihvin kanssa sopivan italialaisen viinin kera. Poikaystäväni ei itse juo, joten arvostan hänen viinituntemustaan hirmuisesti. Onnea on maailman ajattelevaisin toinen puolisko ♥


Olen vaarallisen koukuttunut Gilmore Girlsiin (miksei kukaan aiemmin vinkannut sen olevan älyttömän hyvä sarja?!) ja jos vaan silmät pysyivät auki työpäivän jälkeen, katsoin vähintään pienen pätkän tyttöjen edesottamuksia. Olen hirveän huono aloittamaan uutta sarjaa, joten on ollut oikeastaan jollain kierolla tavalla mukavaa koukuttua johonkin ennen katsomattomaan sarjaan. Tiedättekö tän fiiliksen? :D

Lauantaina pääsin jo kuuden maissa kotiin ja vaikka kotona olisi ollut kotitöitä odottamassa ties miten paljon, päätin napata kainalooni viiniputelin ja mönkiä ystävieni kanssa naapuriin Haluatko miljonääriksi -kisakatsomoon. Jättipottia oli tavoittelemassa eräs lappeen Rantalainen komeilla viiksillä varustettu insinöörinketale, joka selvitti itsensä (ei niin yllättäen) seuraavaankin jaksoon. Jos johonkuhun teistä lukijoista uppoaa hiton huono insinöörihuumori ja pidät viiksistä niin tiedät mitä katsella ensi lauantaina!

Sunnuntaina vuorossa oli poikaystäväni synttärikahvit. Niitä vietetään joka vuosi ja vieraslista on kunnioitettavan pitkä, mikä meinaa sitä, että asuntomme on koko päivän tupaten täynnä. Poikaystäväni on varsinainen jauhopeukalo, joten kyseessä on oikeastaan ruokabileet ja yleisesti vitsaillaan, että jengi tulee paikalle 1/10 synttäreiden takia ja 9/10 tarjoilujen takia. Vieraita riitti miltei kellon ympäri ja vitsit miten hauskaa olikaan nähdä sekä sukua että kavereita!

Meidän Morsolla on ollut koko viikon aivan liikaa energiaa, ehkäpä kevättä rinnassa. Se on kantanut yöt läpeensä meidän sänkyyn sen vinkupupua ja Star Wars -hiirtä, jahdannut ja vaaninut jalkoja ja hyppinyt ovenkahvaan, puhumattakaan alituisista karkausyrityksistä jonkun tullessa ovesta. Onko kellään heittää hyviä kissanväsytysvinkkejä? :D

Kaiken kiireen keskellä kaivoin matkalaukkuni esiin ja yritin miettiä mitä pakkaisi mukaan reissuun. Lontoo on siitä kelju matkakohde, että ison osan ajasta kumisaappaat ja sadetakki olisivat se kaikista käytännöllisin asu ja olen käyttänyt hyvän tovin pohtien ovatko molemmat aivan poissuljettuja vaatekappalevaihtoehtoja tyttöjen kaupunkilomalla. Toistaiseksi ovat saaneet jäädä kaapin uumeniin, mutta... Sateisesta sääennusteesta huolimatta en malta pysyä pöksyissäni!

maanantai 23. huhtikuuta 2018

Kotimaan reissuhaaveita

Ihanaa (ja ainakin täällä susirajalla varsin kylmää...) maanantaita mussukat! Lontoo kolkuttelee jo aivan oven takana enkä voisi olla enempää innoissani meidän reissusta, mutta ennen reissupostauksia ajattelin jakaa teidän kanssa miun muita reissuhaaveitani. Tällä kertaa en haaveile kaukomaille vaan reissuista Suomen rajojen sisällä. Jep, kummallista, tiedän. Viimeksi muistan haaveilleeni kotimaanmatkailusta asuessani Ranskassa, mutten tehnyt asialle mitään koko viime vuonna palattuani Suomeen. En käynyt missään. Eipäs kun kävin, töissä. Ehkä tuo 24/7 töiden teko koko kesän läpeensä oli osasyy sille, etten tehnyt viime kesänä mitään ja tänä vuonna aion ottaa itseäni niskasta kiinni. Kotimaa, tänä vuonna me ystävystytään. Mie lupaan.

On sääli miten harvoin Suomen kohteet tulevat edes mieleen reissuja suunnitellessa, vaikka meiltähän löytyy vaikka millä mitalla kiinnostavia paikkoja.




Ihan hävettää myöntää miten vähän tulee reissattua edes lähelle. Oikeasti helposti saavutettavia ja toteutettavia haaveita tälle vuodelle on yöpyä Imatran Valtionhotellissa (koska se näyttää ihan Disney-linnalle), piipahtaa kesällä pitkästä aikaa Verlassa ja vihdoin ja viimein ehtiä patikoimaan Repoveden kansallispuistoon. Vietin lapsuudessani monta kivaa kesää Kaunissaaren kallioisilla rannoilla ja sinne olisi todella mukavaa pistäytyä taas vaikkapa juhlistamaan muinaistulia elokuun lopulla.




Melko helposti ja miksei päiväreissunkin päässä olisi niin ikään monta kiinnostavaa paikkaa. Jyväskylän ympäristössä asuu paljon tuttuja ja aina kun eksyn sinne ihastun kaupunkiin ikihyvikseni, mutten silti saa koskaan aikaiseksi lähdettyä sinne ihan muuten vaan. Ihan jo pelkästään yö Hotelli Yöpuussa, illallinen Pöllöwaarissa ja lounas Taikurissa riittäisivät syiksi, joten tää on ehdottomasti sisällytettävä tämän kesän ämpärilistaan. Kolista olen haaveillut jo niin monena vuonna, etten edes pysy perässä laskuissa. Tänne haluaisin ainakin kolme kertaa; laskettelemaan, syksyllä ihailemaan ruskaa ja kesällä patikoimaan suomalaiseen sielunmaisemaan.




Savonlinnan Oopperajuhlat ovat aina kiinnostaneet ja olen jo monena vuonna vannonut nappaavani liput johonkin oopperaan. Well, ehkä tänä vuonna? Oopperajuhlien tunnelmaan olisi ihana liittää yö Hotelli Punkaharjussa ja ajelu kauniissa harjumaisemissa. Yksi ikuisesti bucket listilläni roikkunut kohde on Hollolassa sijaitseva Kiikunlähde. En voi uskoa käyneeni nuorempana Hollolassa silloin tällöin heppailemassa, mutten koskaan kuullutkaan tästä lähteestä? Kuvissa se ainakin näyttää niin kauniille, että pakkohan se on nähdä itsekin.




Lappi tuntuu keikkuvan haaveissani vuodesta ja vuodenajasta toiseen. En tunnu saavan tarpeekseni siitä, eikä ihme sillä eihän viikko vuodessa riitä mihinkään. Toivon isäni ja äitipuoleni suuntaavan Lappiin taas joulun kieppeillä, jotta voidaan sisarusteni ja poikaystäväni kanssa ihan vaan vahingossa tunkea mukaan. Tämän lisäksi miuta kiinnostaisi vuosien tauon jälkeen päästä haistelemaan syksyä ja ihailemaan ruskaa vaellukselle. Pitääkin ottaa asia puheeksi perheen kanssa. :)




Listausta paikoista tehdessäni huomasin, että iso osa kohteista on aivan Kuninkaantien liepeillä! Vaikkei tuota tietä enää fyysisesti täysimittaisena olekaan olemassa, olisi sitä silti mukava seurailla parhaansa mukaan vaikkapa road tripin merkeissä. Enemmän tai vähemmän matkan varrelta löytyy nimittäin idyllinen Fiskars, Tammisaari kauniine puisine rakennuksineen ja Porvoo vanhoine kaupunkeineen, Söderskärin majakkoineen ja Haikon kartanoineen. Nämä olisivat ehdottomasti kesäkohteita, kun taas Loviisassa olisi ihana pistäytyä juuri joulun alla!




En voi uskoa, etten ole koko 24 vuotta kestäneen elämäni aikana eksynyt kertaakaan Hankoon! Tähän on saatava muutos ja haaveiltiinkin taannoin työkaverini kanssa kesäisestä road tripistä tuonne Suomen eteläisimpään kolkkaan. Onhan kesäinen Hanko vaan nähtävä omin silmin! Samalla reissulla olisi hauskaa poiketa ihmettelemään oikean kesäkaupungin leimaa kantavaa Naantalia (jep, en ole koskaan käynyt esimerkiksi Muumimaailmassa), ihmetellä Yyterin hiekkadyynejä ja käydä ihastelemassa läntisen Suomen tunnelmaa Vaasassa.




Linnoja linnojen perään, nimittäin Savonlinnan Oopperajuhlien lisäksi miun listalta löytyy Vanajanlinna ja Suomenlinna. Vanajanlinnassa pysähdyttiin usein kesälomilla matkalla Tampereelle ja sinne on aina jotenkin kotoisaa palata. Olisi ihanaa pakata golfbägit autoon ja suunnata Vanajanlinnaan vaikkapa viikonlopuksi. Suomenlinna taasen löytyy siltä häpeälliseltä "en ole koskaan -listalta" ja nyt jos koskaan on korkea aika muuttaa se! Suomenlinna vaikuttaa kuvien ja historiansa perusteella kiinnostavalle ja yllättävän monipuoliselle päiväreissukohteelle. Sinne siis vielä tänä vuonna!




Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä miun ikuinen rakkaus Ahvenanmaa. Tänne haaveilen vähän kaiken aikaa, mutta erityisesti kesäsuunnitelmia rustaillessa Ahvenanmaa-innostus nostaa päätään. Tykkään ruotsinkielestä (joskaan sitä ei täällä idässä liiemmin tarvitse, jolloin se saa rauhassa ruostua), ruotsalaisesta kulttuurista ja saariston tunnelmasta. Rakastan ihania pieniä kyliä, kyläkauppoja ja mitä suloisimpia kesämökkejä ja pitsihuviloita. Parasta olisi päästä huristelemaan pitkin saaristoa polkupyörällä ja yöpyä jollain supersympaattisella leirintäalueella. Tai sitten vaikka täällä! Tai okei, ihan parasta olisi vuokrata purjevene ja purjehtia ympäriinsä, mutta ehkä fillari on enemmän meikäläisen budjettiin sopiva ratkaisu.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Kahvilla mummon luona ja muita Köpiksen suosikkeja

Tässä postauksessa muistelin meidän reilun vuoden takaista Kööpenhaminan visiittiä ja koska hyytävän sään vuoksi reissu meni lähinnä kahvilasta kahvilaan taapertaessa, ajattelin jakaa meidän parhaat lämmittelypaikat myös teidän kanssa. Kööpenhamina tuntuu olevan hieman samaa kastia Tallinnan ja Tukholman kanssa, eli täynnä toinen toistaan parempia ja mitä erilaisimpia ruokapaikkoja. Me valikoitiin meidän ruokapaikat sen mukaan mikä nyt sattui tulemaan vastaan silloin kun mahaa kurni, vaikka varmasti vielä parempiakin elämyksiä olisi löytynyt esimerkiksi Tripadvisoria hyödyntämällä.






Olen yleensä hieman skeptinen hotellien yhteydessä sijaitsevia ravintoloita kohtaan, ne kun harvemmin ovat niitä kaikista mielettömimpiä elämyksiä. Kylmyyden ja väsymyksen johdosta päädyimme kuitenkin ensimmäisenä iltanamme testaamaan hotellimme yhteydestä löytyvää ravintolaa ja kyllä muuten kannatti! SALT oli kaikkea sitä mistä tykkään ravintoloissa - viihtyisä, kaunis, hyvää palvelua ja älyttömän hyvää ruokaa! Syötiin kolmen ruokalajin illallinen eikä se rokottanut lompakkoa mitenkään mahdottoman paljoa. Näitä kuvia katsoessa toivoisin voivani tilata tuon jälkiruoan juuri nyt tänne kotisohvalle, kiitos...





Meidän vakkarikahvilaksi (kyllä, jopa muutaman yön reissulla) nousi Mormors keskustan tuntumassa. Paikka on nimensä mukaan kuin mummola sympaattisine sisustuksineen ja herkullisine leivosvaihtoehtoineen. Omaksi lemppariksi vakiintui kaakao kermavaahdolla, skonssi ja paikka ikkunan vieressä. Onko mitään kotoisampaa kuin istahtaa alas höyryävä muki kädessä ja seurata tyylikkäiden kööpenhaminalaisten ohikulkua?




Kun on ensin viettänyt päivän pakoillen mereltä puhaltavaa jäätävää tuulta, on ihanaa päästä takaisin hotellihuoneeseen. Rakastan huoneita joissa on kylpyammeet ja se taisi olla tälläkin kertaa yksi kriteeri hotellia valitessa. Päädyimme yöpymään Admiral Hotellissa ja olin varsin tyytyväinen valintaamme. Meidän huone oli pieni mutta käytännöllinen ja hotelli sijaitsi kauniilla paikalla kävelymatkan päässä kaikkialta. Huoneen hintaan ei kuulu aamiaista, emmekä sitä oikeastaan kaivanneetkaan. Hotellin sivujen mukaan saatavilla lisähinnasta on noutopöytäaamiainen pitkälti paikallisilla tuotteilla, joten ei sekään pahalta kuulosta!


Löytyykö teiltä vinkkejä mitä tehdä, missä yöpyä ja missä syödä Kööpenhaminassa?


 


If you ever travel to Copenhagen and wonder where to eat, stay etc here comes my tips! We had lovely mini getaway to Copenhagen one year ago and even we didn't do any research before our trip we still managed to find some nice dinner spots and so on.  Best dinner spot during our stay was surprisingly our hotels restaurant, SALT. There we had delicious three course meal and I can not figure out anything negative. Service was great, venue was nice and food was pretty much perfect. 

Our hotel, Admiral Hotel Copenhagen was a great choice as well. Its location is more than ok and in our room we had a bathtub (always huge plus!). Last but not least our favorite cafe; Mormors. The place looks just like at your grandmas! My favorite was hot chocolate with scone and a seat by the window. Can not really imagine anything more comfortable than sitting inside with a cup of hot chocolate and watching stylish people in their every day life.

What's your fav place in Copenhagen?

perjantai 13. huhtikuuta 2018

SOMETHING YELLOW

MITÄ OLEN PUKENUT PÄÄLLENI TÄNÄÄN?

Tällä hetkellä collarit ja t-paita, miten mielikuvituksellista! :D

PÄIVÄN FIILIS?

Maksoin just kasan laskuja, joten fiilis on köyhä. Toisaalta aurinko paistaa, joten iloinen köyhä. Lisäksi on perjantai, joten sairaan iloinen köyhä! Kai sairaan iloinen köyhä on fiilis?





LOPPUVIIKON SUUNNITELMAT?

Tänään tiedossa on muutaman kakun väkertämistä ystäväni synttäreille ja sitten ehkä viiniä, huomenna töitä ja ystäväni synttärit (ja sit ainakin sitä viiniä!) ja sunnuntaina taidan käydä iskällä ja pikkusiskon kanssa treffaamassa erästä pientä ja pulleaa kauramoottoria! Jos ollaan sunnuntaina ajoissa kotona, olisi hurjan kivaa ehtiä vielä leipoa jotakin ja kutsua kavereita iltateelle. Kiva loppuviikko siis tulossa. :)

VIIKON KOHOKOHDAT?

Myöhäinen lounas ystävän kanssa, muutama hidas aamu tehtaan alasajon suomien vapaapäivien ansiosta ja aivan törkeen hyvät itsetehdyt hampparit! Lisäksi ollaan räkätetty poikaystäväni kanssa ihan typerille vitseille ja kiusattu ja jekutettu toisiamme minkä ollaan ehditty.










VIIKON PARAS SAFKA?

Ehdottomasti aasialaisen noutopöydän överilounasmätöt (mm kokonainen keko sushia, hups) ja itsetehdyt hampparit vapaan aamupäivän kunniaksi. Niin ja äitin mökiltä tuomat avocadot! Eivät tarkalleen lähiruokaa, mutta ainakin luomua. Nam!

PARAS HANKINTA TÄLLÄ VIIKOLLA?

Kuivashampoo! Rakastan Balmainin kuivashampoota ja kituutin korvaavalla yksilöllä monta viikkoa ennen kuin sain aikaiseksi ostaa uuden putelin. Toinen paras hankinta on ehdottomasti lentoliput syksylle, ihana päästä taas reissuun!





TYPERIN JUTTU KULUNEESSA VIIKOSSA?

Tää liittyy ehkä töihin. En oikein enää viihdy työpaikassa, jossa oon ollut enemmän ja vähemmän extraajana reilun vuoden, mutten ole osannut irtisanoutua enkä toisaalta ole saanut asennemuutostakaan aikaiseksi. Tuntuu, että kyseinen työ tuottaa miulle huomattavasti enemmän harmaita hiuksia ja turhautumista, kuin mitä se antaa. Osaisipa vaan päästää irti.

VIIKON PARAS HERKKU?

Itsetehdyt amerikkalaiset pannarit on miun vakioherkku ja oonkin nykyään harva se päivä vinkumassa poikaystävältäni niitä. Jep, sen tekemät on vaan viistoista kertaa parempia kun miun.

UUSI ASIA, JONKA KOIN TÄLLÄ VIIKOLLA?

En ehkä varsinaisesti kokenut mitään uutta tällä viikolla, mutta sen sijaan opin, että Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitsevasta puodista saa siellä paikan päällä tehtyjä pellavavuodevaatteita! Tykkään suosia suomalaista, joten tiedänpä nyt mistä hankin pellavaiset tuotteet tästä eteenpäin!



T-shirt - Slush
Leather jacket - Veromoda
Scarf -ZARA
Jeans - Laulia / Zeeprafashion
Shoes - Converse

Eero T, Lappeenranta 2018

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Onnellisuudesta

Varmaan monen teistäkin silmiin osui tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat varsin onnellista kansaa, peräti kaikista onnellisimpia meidän pienellä pallollamme. Tutkimuksen tulosta tavatessa yhdellä jos toisella on saattanut kahvit pärskähtää näytölle, eikä ihme. Harva meistä mieltää kansakuntaamme maailman onnellisimmaksi. Onnekkaaksi ehkä, mutta tuskin onnelliseksi. En minäkään aina, oikeastaan läheskään tarpeeksi usein, vaikka syitä eittämättä olisi.






On lottovoitto syntyä Suomeen ja olen onnekas ollessani suomalainen. Meillä on puhdas luonto, hyvä koulujärjestelmä, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja alhainen korruptioaste. Monia syitä tuntea itsensä onnekkaaksi. Entäpä sitten se onnellisuus? Miettiessä suomalaisten ulkoista habitusta, paistaa siitä onnellisuus harmittavan harvoin. Pohtikaapa vaikkapa yhden ilmeen omaavaa formulakuskiamme. Jep. Kyllä se savimajassa asustava ja ämpärillä leikkivä kehitysmaan lapsi näyttää monin verroin onnellisemmalle kun podiumille kiipeävä Jäämies. Ehkä se jutun juju onkin juuri tässä?

Ehkä suomalainen on onnellinen, kun kanssaeläjät eivät vaadi hymyä, vaan jokainen saa olla rauhassa juuri niin juro kuin haluaa. Small talkia ei tarvitse harjoittaa ja bussipysäkillä voi seistä hajuraon päässä muista. Se hajurako pysyy, koska kukaan muukaan ei halua tunkea liian lähelle. Koulustakin voi hyvillä mielin lintsata silloin tällöin, sillä vanhemmat eivät joudu maksamaan itseään kipeiksi moisesta lystistä. Lintsatessa voi kuljeskella kaupungilla tai metsässä juuri huolehtimatta siitä, että joutuu ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi. Melkoista huoletonta vapautta sanon minä.




Knit - H&M
Coat - Vila
Jeans - Laulia / Zeeprafashion
Shoes - Nike
Cap - New Era

Eero T, Lappeenranta 2018


Onnellisuutta on myös luonto ihan siinä lähellä, jopa pääkaupungissamme. Ruoka, jonka alkuperän voi selvittää yhdessä hetkessä. Vapaus valita niin terveydenhuollon, opintojen, uskonnon, poliittisen suuntautumisen, seksuaalisen suuntautumisen kuin vaikkapa ruokavalionkin suhteen. Mahdollisuus tehdä kestäviä valintoja ja selvittää valintojensa vaikutukset maapallollemme.

Minusta meillä on käsissämme kaikki tarvittavat työkalut olla maailman onnellisin kansa myös ensi vuonna, enää tarvitsee muistuttaa itseään siitä aina silloin tällöin. Ehkä eritoten pimeinä ja koleina marraskuun iltoina, kun tuntuu, että koko elämä on yhtä loskaista tylsyyttä. Koska kun hetken aikaa miettii, on siinä loskaisessa tylsyydessäkin niin monta aihetta onneen. Ne pitää vain nähdä.

Onnellista keskiviikkoa tyypit ♥


Maybe you too have seen that UNs The World Happiness Report which tells that Finns are the happiest nation in the whole world. Sounds bizarre, doesn't it? I know we have thousands of reasons to be happy but I still doubt that we really are happier than everyone else. Imagine an average Finn; how often do you see him/her smiling? You may know Kimi Räikkönen, our leading F1 driver? Now think of him winning or taking second place or so. How often does he smile? Very rarely. Doesn't look like happiness to me, but what if that is exactly it for Finns?

What if we really are happy when we don't need to smile or show other emotions? What if we are happy being alone but not being lonely? In that case that report might be correct. We do have nature where we can escape our every day life and just be alone. We do have social security, good healthcare, incomparable education system and freedom to be whoever we want to be, love whoever we want to love and say what ever we want to say. Maybe, what if, we are happy just without showing it? In Finnish we have this saying that "kellä onni on, sen kätkekööt" which means that if you are happy or lucky you shall not show it. So maybe, just maybe we are happy. If so, that's kinda cool.

tiistai 10. huhtikuuta 2018

HELSINKI




Eksyin muutama viikko sitten pitkästä aikaa Helsinkiin ja voi miten piristävä viikonloppu se olikaan! Perjantaina treffattiin kaverini kanssa Rush Helsingissä, sillä olin jo pitkän aikaa tahtonut testaamaan hehkutettuja trampoliinipuistoja! Onneksi miulla on sen verran höperöitä kavereita, ettei ollut laisinkaan vaikeaa saada seuralaista pomppimaan. Tunti riitti meille paremmin kuin hyvin, sillä rapakuntoisina oltiin siinä vaiheessa jo aivan kaput ja toisekseen puistossa oli jonkin sortin tubettajatapahtuma, jonka vuoksi se oli aivan ääriään myöten täynnä idoliensa perässä pomppivia lapsukaisia.






Olimme alunperin ajatelleet jatkaa illalliselle keskustaan, mutta emme osanneet arvioida aikatauluamme etukäteen eikä meillä siten ollut pöytävarausta minnekään. Nälkäkuoleman partaalla ja pohkeet krampaten ei huvittanut lähteä koittamaan onnea keskustan vilinään, joten päätettiin suunnata Selloon. Kun puhutaan illallisesta en yleensä missään tilanteessa liputa kauppakeskuksen puolesta, mutta nyt sattui kohdalle niin hyvä ravintola, että oksat pois. Ravintola Base mainostaa itseään normaalista poikkeavana kauppakeskusravintolana ja sitä se toden totta on! Tunnelma on ihan ok, viinilista vakuuttava ja ruoka oli ainakin siinä nälkäkuoleman partaalla aivan törkeen hyvää! Tälle paikalle siis iso suositus mikäli hakusessa on illallispaikka pääkaupunkiseudulla, muttei fiilistä odotella pöytää.

Lauantaina oli vuorossa ystäväni synttärit, jotka polkaistiin käyntiin brunssilla Dylanissa! Dylan oli meille kaikille uusi tuttavuus, mutta taidettiin kaikki tykästyä paikkaan kovin. Brunssi on hinnaltaan (21,50€) varsin kohtuullinen ja sapuskaa löytyy varmasti jokaiseen makuun. Iso plussa järjettömän hyvistä jälkkärivohveleista ja kuohuvavalikoimasta, sillä siinä missä yleensä brunsseilla on listalla ehkä yhtä kuohuvaa, oli täällä kolme erilaista ja eri hintaista vaihtoehtoa.






Vatsat pinkeinä ja housujen napit avattuina jatkoimme matkaamme Clarion Hotellin yhteydessä sijaitsevaan Sky Roomiin. Tuo henkeäsalpaavat näkymät tarjoava baari oli keikkunut bucket listillani jo pitkään ja odotukset olivat korkealla, ehkä jopa hiukan liian korkealla. Paikka toki oli hieno ja maisematkin vakuuttivat jopa pilvisenä päivänä, mutta suht ison porukkamme drinkit olivat pääasiassa melkoisia riman alituksia. Harmi, sillä meillä oli ollut tarkoitus istua pidempäänkin juomien ääressä, mutta lopulta päädyimme jatkamaan matkaa jo ensimmäisten juomien jälkeen. Niinpä suuntasimme synttärisankarin luo sairaan hyvän kakun ja viinipullojen luo (ja ihan kamalan pahan Kouvolan Lakritsi -viinan... Jos ikinä aiot liuottaa lakuja viinaan, niin mieti kaksi kertaa. Hyi.). Ei huono vaihtoehto sekään, sillä en ole ihan hetkeen nauranut yhtä paljon saati mennyt yhtä myöhään nukkumaan. Intensiivinen vatsalihastreeni kakkua syödessä ja viiniä juodessa, mikäs sen parempaa!




I spent fun and much needed weekend in Helsinki a few weeks back. I ate too much, drank at least enough wine and laughed a lot! I wish I could make it there more often than I do since my whole social life has moved there lately. Honestly, I have hardly any friends left in Lappeenranta. :D And I wouldn't mind having this kind of a bunch more often though...

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Maanantaihaaveilua

Tämän postauksen siivittämänä jäin haaveilemaan reissuista aivan outoihin ja itselle tuntemattomiin kohteisiin. Haaveviisikkoon päätyi lopulta myös Euroopan kohteita, vaikka Euroopan sisällä kulttuurierot harvoin ovatkaan kovin radikaaleja eikä sitä kautta kokemuspankkiin päädy mitään aivan järisyttävää ja ennenkokematonta tai -näkemätöntä. Sen sijaan esimerkiksi Lähi-itä kiehtoo ja jostain syystä näen sen jotenkin mystisena kohteena. Ehkä olen lukenut ja kuullut lapsena aivan liikaa tarinoita Lähi-idästä ja sen mystisistä ja sokkeloisista kaupungeista. Sen pidemmittä puheitta kurkataan miun maanantaihaavelistalle!




KAPPADOKIA, TURKKI

Tämä Emilian postaus Turkista sai viimeistään Kappadokian nousemaan miun bucket listille. Melkoista matkabloggaajien pataljoonaa somessa seuraavana ovat aamuaurinkoa vasten kohoavat kuumailmapallot tulleet vastaan säännöllisen epäsäännöllisesti ja aina olen huokaillut syvään kuvia katsellessa. Kappadokian lisäksi Turkki kiinnostaa muutenkin, sillä onhan se Euroopan ja Aasian rajalla varsinainen kulttuurien sulatusuuni.




NAMIBIA

Namibiassa miuta houkuttelee Keniaan verrattuna erilainen eläimistö (mm jonkin sortin hylkeitä!), turvallisuus, luonnon monipuolisuus ja melkoisena foodiena paikoittain kovin laadukas ravintolatarjonta. Namibian ollessa Itä-Afrikan maihin verrattuna melko tuntematon safarikohde on varsinkin omatoimisafari Namibiassa jonkun verran Itä-Afrikkaa huokeampi.




TUNISIA

Tunisiaan miuta vetää moni asia, eikä vähäisimpänä kamelit, auringonlasku ja aavikko. Tiedättehän sellaisen insta-ystävällisen maiseman kameleineen ja paikallisiin vermeisiin pukeutuneine miehineen? Sellaisen haluaisin ikuistaa kamerani muistikortille. Lisäksi Tunisian kaupunkien vanhimmat osat tarjonnevat sitä peräänkuuluttamaani itämaista mystisyyttä. Minusta olisi ihana harhailla pitkin poikin pieniä kujia ja silloin tällöin pysähtyä ihastelemaan paikallisia tuotteita. Aktiviteettien suhteen Tunisia tarjoaa tasokkaita golfkenttiä ja vaikken reissuja juurikaan golf päällimmäisenä mielessä teekkään, en valittaisi pienestä etelän leiristä keskellä Suomen talvea.




MAROKKO

Marokkoon olen tainnut haluta oikeastaan ihan pienestä pitäen. Isälläni on säilössä nuoruuden reissuiltaan tuotu pullollinen Saharan hiekkaa ja voi sitä onnea kun päästiin pieninä tyttöinä joskus leikkimään tuolla silkkisellä hiekalla! Tähän vielä kirjahyllystämme löytynyt, itämaista mystiikkaa pursunnut lastenkirja, niin eiköhän Marokko jää kummittelemaan alitajuntaan kelle hyvänsä.

Marokossa, kuten Tunisiassakin, kiinnostaa kovasti basaarit, omaleimainen arkkitehtuuri, aavikko hienoine hiekkoineen ja tietysti se, etten ole kokenut koskaan mitään vastaavaa. Mystisyys ja erilaisuus. Marokossa käydessä haluaisin toki myös päästä ihastelemaan Marrakechin upeita rakennuksia ja luksushotelleja, testata teltassa yöpymistä kenties aavikolla, kylpeä Hammamissa ja nähdä omin silmin Tangerin. Rakastin lapsena Afrikan tähteä, mutta lähdin aina matkaan Kairosta. Aina. Tanger kuulosti tyhmälle, enkä edes tiennyt missä se sijaitsi.




UNKARI

Varmasti "tavanomaisin" tämän listan kohteista on Unkari. Muistan lukeneeni pienenä heppatyttönä kenties jostain Villivarsasta Unkarissa järjestettävistä ratsastuslomista ja niin vaan ajatus on jäänyt kytemään päähäni. Hollókőn pieni maalaiskylä olisi myös ihana käydä koluamassa läpi jonakin lämpimänä kesäpäivänä unohtamatta tietenkään Budapestia! Ymmärtääkseni Budapest on juuri niitä kohteita, jotka tarjoavat takuuvarmasti jokaiselle jotakin. Rakastuin Viipurissa sikäläiseen kauppahalliin ja samanlaista tunnelmaa olisi kiehtovaa päästä nuuhkimaan myös Unkarissa.


Mihin siulle täysin uuteen paikkaan sie tahtoisit reissata just nyt?


This Monday I am wondering where to travel to next. Often I end up going to places I have already visited so this time I have listed five places I have never been to! On my list I have Hungary, Tunisia, Namibia, Kappadocia and Morocco and if I could I would definitely travel one of those destinations right now. How about you, what's on your bucket list today?