keskiviikko 2. toukokuuta 2018

10 matkakuvaa vuosien varrelta

Oon tykästynyt ikihyvikseni Enemmän kuin äiti -blogin reissukuvahaasteeseen. Tämä on oikeastaan jo osa 3, mutta kai se on ihan hyväksyttävää hypätä mukaan vielä tällai jälkijunassakin? Moni muukin on haasteeseen hurahtanut ja mikäli reissukuvat ja -muistot kiinnostavat laajemminkin, löytyy kaikki haasteeseen vastanneet alkuperäisen postauksen kommenteista. Eikun kurkkaamaan!




Kaikkien aikojen lempiotokseni
Masai Mara, Kenya 2015

Minulla ei ole (ehkä itsekriittisyyden tähden? :D) yhtä selkeää lempiotosta, mutta kärkikahinoihin pääsevät eräänä kosteana aamuna Masai Marassa napatut kuvat. Koko ruohotasanko kimmelsi vesipisarahunnussaan ja eläimiäkin osui kohdalle melko kivasti! Pohdin pitkään tämän ja bannerissa olevan kuvan välillä, ne kun ovat molemmat miusta jotenkin tunnelmallisia. Päädyin lopulta kuitenkin tähän, koska tiedättehän kissapedot ja niiden kuvaamisen viehätyksen? :D




Yllättävä tilanne
Kenya 2015

Tämä oli ehdottomasti näistä kategorioista vaikein, sillä mitään kovin yllättävää ei ole tainnut kohdalleni vielä koskaan osua. Olimme palaamassa 2015 Masai Marasta takaisin Naivashaan kun matka tyssäsi hirmuiseen ruuhkaan. Autojono oli jo sen verran pitkä, että meidän oli pakko jatkaa jalkaisin selvittämään mistä oli kyse ja syy oli niinkin normaali kuin kina kahden heimon välillä. Kinan syy ei koskaan meikäläiselle selvinnyt, mutta erinomaisen paikan olivat heimot välienselvittelylleen valinneet; sen ainoan Marasta kyseiseen suuntaan lähtevän tien. Olisimmekohan tunnin verran ehtineet varttua keskipäivän auringossa ennen kuin heimot suvaitsivat poistua tieltä ja pääsimme jatkamaan matkaa. Meillä ei ollut onneksi kiire minnekään, mutta sääliksi kävi vielä saman päivän lennoille yrittäviä turisteja!




Läheltä löytynyt helmi
Pulsa, Finland

Tämä menee jo selkeästi lähimatkailun piiriin, mutten keksinyt mitään sopivampaa kuvaa! Pulsan Asema ihanine kahviloineen sijaitsee muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä Lappeenrannasta, joten kyseessä on (todella) läheltä löytynyt helmi. Mikäli kiinnostaa kurkata tarkemmin mistä puhun, löytyy aiempi postaukseni paikasta täältä.




Valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä
Rhodes, Greece 2012

En voi uskoa, että reissusta Rhodokselle on vierähtänyt jo miltei kuusi vuotta! Elämäni varmasti ainoa pakettimatka oli juuri niin pakettimatkamainen kokemus kun vain olettaa voi, mutta Rhodos sen sijaan kohteena oli varsin kiva. Toki Kreikan silloinen taloustilanne näkyi selkeästi heti kun poistui turistialueilta, muttei se lomailuun juuri vaikuttanut. Kreikkalainen ruoka oli vertaansa vailla, vanhakaupunki kaunis ja kiehtova ja mikä parasta - meri juuri niin instaystävällisen sininen kun vaan toivoa voi!




Jos pitäisi ajatella sanaa vapaus, näen mielessäni tämän
Cannes, France 2016

Olen aina tykännyt kiivetä ylös katselemaan maisemia. Lintuperspektiivistä saa aivan erilaisen käsityksen alueesta ja ylhäällä on jotenkin hirmu vapaa fiilis, vähän kuin olisi irrallaan kaikesta muusta, kaikesta hulinasta ja vilskeestä. Ja miten kauniina avautuukaan maisema illan hämärtyessä ja valojen syttyessä?




Idyllistä elämää
 Haute Savoie, France 2016

Äitienpäivänä 2016 olin Ranskassa ja hostperheeni oli poissa koko viikonlopun. Koko insta tuntui olevan pullollaan mitä idyllisimpiä kuvia perheidensä luona äitienpäivää viettävien kavereiden ruokapöydistä, rantasaunoista ja lehmistä. Ihan oikeasti, lehmistä. Niitä tuli valehtelematta vastaan aivan tuon tuosta ja iltapäivällä olin siinä määrin koti-ikävissäni, että otin auton alle ja lähdin ajelemaan maaseudulle. Matkan varrella tuli vastaan niin idyllisiä alppikyliä lehmineen päivineen, etten voinut kuin huokailla ihastuksesta. Pienenä miinuksena tässä idyllissä oli vain niin kapeat tiet, ettei pysäyttämään päässyt kuin vain harvoille levennyksille. Siitä syystä kuvassa (idyllinen) lehmä eikä suinkaan ne huokauksia aiheuttaneet alppitalot ja Mont Blanc -maisemat.




Luksusta on...
Masai Mara, Kenya 2015

...rauha. Miulle reissatessa moni asia on luksusta, mutta yksi isoimmista jutuista on rauha. Tykkään safarilla niistä hetkistä ja paikoista, jotka eivät ole pullollaan turisteja ja joissa siten tuntee olevansa ihan oikeasti keskellä villiä luontoa. Kuva on aamiaiselta Masai Marasta parin vuoden takaa ja oli todellakin luksusta nauttia älyttömän hyvä aamupala keskellä puskaa virtahepojen edesottamuksia seuraillen ihan vaan omalla porukalla.




Arkkitehtuuria kauneimmillaan
Milan, Italy 2016

 Tarviiko tähän sanoa muuta kun että Milano? ♥ Miusta jopa ne kaikista rumimmiksi italialaisiksi kaupungeiksi tituleeratut paikat ovat nekin olleet kauniita, puhumattakaan sitten näistä oikeasti arkkitehtonisesti upeista kohteista.




Katkeransuloinen matkamuisto
Monaco, 2013

Tässä kuvassa ollaan varsin onnellisesti Monacossa, mutta matka sinne ei ollut aivan niin onnellinen. Lähdettiin kaverini Teemun kanssa jouluaaton ja -päivän välisenä yönä ajelemaan kohti Helsinki-Vantaata ja super aikaista lentoa muistaakseni Pariisin ja/tai Lyonin kautta kohti Nizzaa, missä meidän kaveri oli vaihdossa. Loppumatkasta Teemu päätti tsekata kummasta terminaalista meidän lento lähtee ja ihmetteli kun ei lentoa löytynyt sitten millään. Kentälle päästyämme selvisi, ettei ko lentoa tosiaan olekaan ja että kai siitä olisi jotain kautta kuulunut tulla meillekin ilmoitus. Eipä ollut tullut. Aamu-unisina ja äreinä liityttiin jonottamaan uusia lippuja ja saatiinkin ne - iltapäivälle. Ei siis toivoakaan tavaroiden droppaamisesta ja toiselle puolelle pääsystä vielä moneen tuntiin.

Lopulta lento kohti Amsterdamia pääsi lähtemään me kyydissä ja tässä kohtaa oli jo aamun harmistus kadonnut. Amsterdamissa meitä odotti kuitenkin taas uusi yllätys - lento olisi roimasti myöhässä. Loppujen lopuksi lento peruttiin ja meille annettiin ruokavoucherit käteen ja käskettiin tulla myöhemmin kyselemään korvaavaa lentoa. Tässä kohtaa miuta jo ihan oikeasti vähän harmitti - oli nälkä, väsytti ja tuntui, että olisi se yksikin peruuntunut lento päivälle riittänyt. Käytiin tuhlaamassa voucherit keskinkertaiseen lentokenttäruokaan ja päädyttiin taas jonottamaan uusia lippuja. Eipä saatu lippuja. Mikään ei lentäisi enää sinä päivänä Ranskaan. Jahas. Tässä kohtaa puhelimeni sanoi itsensä irti ja sekös ärsytti vielä enemmän.

Kyselin matkatavaroidemme perään kun en ollut varautunut vuorokauden kestävään reissaamiseen Euroopan sisällä, mutta niitä ei voitu meille luovuttaa, koska niiden sijainti oli tuntematon. Great. Ei muuta kun survival kitin kanssa hotellibussiin ja hotellille. Meidän hotelli osoittautui onneksi varsin kivaksi ja tässä kohtaa meitä ketutti ja nauratti koko homma jo sen verran, että ajateltiin ottaa ajastamme Amsterdamissa ilo irti! Suuntasimme siis Damin keskustaan ja kiertelimme joulupäivän hiljentämillä kaduilla, tsekkasimme Punaisten lyhtyjen alueen ja näimme surullisen monta huumepäissään hortoilijaa. Olihan kuitenkin joulu.

Seuraavana päivänä uutta intoa puhkuen kentälle ja uusia lippuja noutamaan. Vihdoin pääsisimme Nizzaan! Vaan ei ihan... Saimme liput joiden päätepisteenä oli Zürich ja ohjeen kysellä sieltä sitten jatkolentoa. Swiss tarjoili onneksi koneessa superhyvää suklaata, sillä muuten tämä uusi kiemura matkaamme olisi lähinnä ärsyttänyt. Sveitsistä päästiin sitten lopulta Nizzaan vain huomataksemme, että viimeinen julkinen liikenneväline oli lähtenyt pari minuuttia sitten. Siispä taksi, eihän se voi alle 10 kilsan matkalle aivan maltaita maksaa. Miten väärässä olinkaan. Pulitimme lyhyehköstä taksimatkasta lähemmäs sata euroa. Kiva. Tässä kohtaa riemu perillepääsystä oli kuitenkin ärsytystä selkeästi suurempi ja voi sitä onnea kun ystävämme tuli meitä alas vastaan! Tosin ilman puhelinta ja avaimia. Jonkin aikaa ehdittiin istua rappusilla ennen kuin ylös jäänyt kaverimme tajusi kaivata meitä ja tuli kyselemään josko tultaisiin ylös ulkona hengailun sijaan. Miksikäs ei.

Nyt jo naurattaa (ja taisi silloinkin naurattaa ainakin meidän facebook-kavereita), mutta silloin lähinnä ärsytti ja väsytti ja harmitti. Ei sitä verrattain lyhyellä reissulla kovin mielellään käytä kahta vuorokautta matkustamiseen, vaikka lentokoneessa istumisesta toisaalta tykkäänkin.




Paikka, jossa käymisestä on vierähtänyt liian pitkä aika
Annecy, France & Geneva, Switzerland 2016

Geneve ja Sveitsin rajan Ranska! Vaikka moneen muuhun lempparipaikkaan suuntautuneesta reissusta on vierähtänyt vielä kauemmin, nappaa Geneve kuitenkin tämän tittelin. Miusta on käsittämätöntä ja surullista, etten ole kerennyt hostperheeni luo miltei puoleentoista vuoteen. Toivon todella asian korjaantuvan kesällä tai viimeistään syksyllä.


Tässä on miun kymmenen matkakuvaa ja tarinat niiden takana! En yleensä perusta muiden haastamisesta, mutta miusta ois ihana lukea miun kolmen tänhetkisen suosikkibloggaajan Miinan, Katan ja Emilian reissumuistoista!

2 kommenttia:

  1. Hei aivan ihania muistoja <3 Mä ihmettelen miksen oo koskaan käynyt Sveitsissä tai muualla Ranskassa, kun Pariisissa! Siellä näyttää niin upealle! Ja samaistun tuohon lintuperspektiiviin, sielä kaikki näyttää vaan niin erilaiselle ja upealle. Sen hetken näkee kokonaisuudessaan paremmin kauempaa :') Kiitos haasteesta, tää lähtee ehdottomasti toteutukseen!♥

    VastaaPoista
  2. Mä en ymmärrä miksi oon hävinnyt sun lukulistalta, koska en ole omasta mielestäni sitä sieltä koskaan poistanut ? :D Eniwei korjasin asian, ei oo kyllä eka kerta kun näin on käynyt. Vitsi miten ihana muuten oli nähdä itteni haastetuiden joukossa ja lukee tuo "suosikkibloggaaja". Vitsi mulle tuli valtavan levee hymy huulille, kiitos <3 Mä mietin sun postausta lukiessa koko ajan omia reissukuvia että mikähän mulla olis tässä kohtaa. Lähtee ehdottomasti toteutukseen, mutta tässä saattaa kestää tovi :D Muistot on ihania, tätä oli ihana lukea! Ja on kyllä komee tuo leijonakuva. :D Lintuperspektiiville sanon KYLLÄ!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ihana!