SPREEPARK

Jokunen vuosi sitten oltiin lähdössä pikkusiskoni kanssa ihka ensimmäistä kertaa Berliiniin ja sormet syyhyten googlailtiin mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä ja missä käydä. Julian blogista taidettiin ensimmäisenä bongata upeat kuvat hylätystä huvipuistosta. Pienen lisätutkimuksen jälkeen olimme aivan vakuuttuneita - tuohon huvipuistoon oli pakko päästä tutustumaan.

Eräänä päivänä tuntien eksymisen jälkeen löysimme vihdoin tiemme puistoa kiertävälle aidalle, kiipesimme vaivalloisesti sen yli ja niinpä seikkailumme sai luvan alkaa. Seikkailu Spreeparkissa, hylätyssä huvipuistossa, jonne näin torstain kunniaksi johdatan myös sinut, hyvä lukijani. Kaappaa reppusi, heitä lenkkarit jalkaan ja virittäydy tunnelmaan; tässä tulee legendaarinen Spreepark.

Me pääsimme puistoon verrattain helposti ja saimme oleskella siellä varsin rauhassa. Sittemmin puistossa on riehunut tulipalo ja palon jälkeen alueen valvontaa on tiukennettu. Olettaisin seikkailunnälkäisten onnistuvan silti yhä vielä sniikkaamaan sisään alueelle niin halutessaan. Helpoiten alueen saavuttaa käyttämällä S-Bahnia ja hyppäämällä pois nimikkoasemalla, Plänterwaldissa.

In love with Berlin

Tykkään Berliinistä. Suhteemme alku oli ehkä hieman kankea, sillä pidin Berliiniä tylsänä. Pidin koko Saksaa tylsänä, enkä ollut astunut jalallanikaan koko maahan. Mutta annettuani vihdoin mahdollisuuden tuolle kaupungille, huomasin pitäväni siitä ja palaavani sinne aina uudelleen. Mikä siinä onkin, että usein elämässä ne asiat, joita ei pidä kovinkaan ihmeellisenä ja joille antaa mahdollisuuden ehkä hieman pitkin hampain, yllättävät usein kaikista positiivisimmin ja tekevät lähtemättömän vaikutuksen?

Berliini on kuin kaupunki pienessä hiprakassa. Jatkuvassa nousuhumalassa ilman tietoakaan laskuhumalasta. Aina joku laulaa, soittaa tai tanssii. Taidetta, katutaidetta, katusoittajia, mitä vain voi löytää mistä vain. Koska vain. Alexanderplatzin liepeillä voit törmätä kultaiseen polkupyörään omistajineen vuosi toisensa jälkeen. Usein hän pysähtyy katsomaan yhtä ja samaa katutaiteilijaa. U-bahn-pysäkillä joku soittaa sunnuntaiyönä niin mukaansatempaavaa musiikkia, että ihmisiä hyppii pienen pysähdyksen ajaksi laiturille jammailemaan. Jopa junaan jääneiden tanssijalkoja alkaa vipattaa.

Samaisella linjalla kylähullun monologi piristää ja pistää kokonaisen vaunullisen ihmisiä nauramaan maanantain iloksi. Olisin antanut vaikka kenkäni ymmärtääkseni, mitä tuo mies kanssamatkustajilleen selosti. Kukaan ei katsonut häntä pahalla. Kukaan ei siirtynyt pois hänen välittömästä läheisyydestään. Hän oli yksi berliiniläisistä, maanantain piristys.

Berliini on aito. Se on pirskahtelevan hauska ja surullisen vakava samaan aikaan. Se on juuri sitä, mitä se haluaa olla. Se peilaa berliiniläisiä. Berliiniläisiä, jotka uskaltavat olla juuri sitä mitä ovat. Berliini ei esitä, eikä siellä tarvitse esittää. Berliini on kiva. Berliini on just hyvä just näin.

Nähdään taas, Berliini.

Berlin from above

Käsi ylös kenellä muulla on pakottava tarve päästä tiirailemaan aina uutta kaupunkia hieman lintuperspektiivistä? Olkoon se sitten miljoonakaupunki tai kahdentuhannen ihmisen kyläyhteisö, vetää veri aina vain jonnekin kirkontorniin kiipeilemään jalat maitohapoille ja kiikaroimaan muurahais-ihmisiä jossain siellä alhaalla. Berliini tarjoaa tähän aktiviteettiin hyvät puitteet kahden näköalatasanteen voimin ja molemmissa vierailleena ajattelin koota tähän paikkojen plussat ja miinukset, jotta näiden kahden välillä arpovalla päätös olisi vähän helpompi.

Berliinin tv-torni

Berliinin tv-torni on näistä kahdesta ehdottomasti se tunnetumpi paikka tiirailla maisemia. Aukioloajat kilpakumppaniaan pidemmät, mutta myös hinnakkaampi vaihtoehto. Saapumalla aikaisin aamulla tai myöhään illalla pääsee toki halvemmalla ja jonotkin ovat yleensä maltillisemmat. Turvatarkastukset, varsinkin ruuhka-aikaan, vievät aikaa. Tähän aktiviteettiin kannattaakin ainakin viikonloppuisin ja keskellä päivää varata hieman enemmän aikaa. Itse näköalatasanteella ehdoton plussa ovat kartat ja infotaulut, joiden ansiosta Berliinin hahmottaminen jopa pimeässä helpottuu huomattavasti. Tv-tornista löytyy sekä baari että ravintola, joita kumpaakaan en ole vielä ehtinyt testaamaan, mutta ainakin aamiainen auringon noustessa ja dinner auringon laskiessa löytyvät to do -listaltani.

Panorama Punkt

Potsdamer Platzilla sijaitseva Panorama Punkt on sisartaan huomattavasti tuntemattomampi nähtävyys. Muun muuassa tästä syystä tämä onkin oma suosikkini. Sisäänpääsy on huomattavasti huokeampi kuin kilpakumppanillaan, jonoja harvemmin näkee ja turistit huipulle kiidättää Euroopan nopein hissi, mikä on jo elämys itsessään. Aukioloajat ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tv-tornia lyhyemmät, joten tavallisena päivänä auringonnousun tai -laskun ihailu ei täältä onnistu. Valokuvaajalle tämä on kuitenkin optimaalisempi vaihtoehto, sillä kameran linssin ja maisemien välistä ei löydy häiritsevää lasia, vaan kyseessä on ulkoilmatasanne. Myös täältä löytyy kiinnostavia infopläjäyksiä Berliinin historiasta. Tv-tornia mukaillen myös Panorama Punkt tarjoaa kahvilan huikeilla näköaloille (tämäkin vielä siellä to do -listalla odottamassa...).

Kummatkin ovat ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja, mutta mikäli aikaa löytyy vain toiselle, valitsisin jälkimmäisen. Sisäänkäynti Panorama Punktille on hieman huomaamaton, mutta jokunen kyltti sisäänkäynnin tuntumasta taitaa jo tätä nykyä löytyä. Kumpi teidän suosikki on?

Where to eat? Berlin edition

Kuten sanottu, rakastan matkustamista minne vain, milloin vain ja miten vain ja palasinkin tosiaan viime tiistaina Berliinistä takaisin patonkimaahan ja ajattelin fiilistellä reissua täälläkin vielä muutaman postauksen verran. Tiedän, että netin syöverit blogeineen ja tripadvisoreineen ovat jo nyt täpötäynnä erilaisia vinkkejä siitä, kuinka metsästää oma ruokansa Berliinissä, mutten voinut vastustaa kiusausta tunkea myös omaa lusikkaani soppaan! Valitettavasti oma nelikkoni ei sisällä sitä maailmankuulua currywurstia eikä edes perinteisiä burgereita tai kebabeja, mutta suosittelen kovin kovasti antamaan mahdollisuuden myös näille, ei niin perinteisille ruoanmetsästysapajille.

Van Loon

Aamiaispaikaksi suosittelen koko sydämestäni ravintolalaiva Van Loonia. Sijainti vaatii toki julkisten käyttöä ja pienen kävelymatkankin, mutta on ehdottomasti sen arvoinen! Kivempi kokemus tietysti aurinkoisella säällä kuin sateella, mutta sisätilat mahdollistavat maisemista nauttimisen myös silloin, kun sää ei suosi. Aamiaisannokset melko "perinteisiä", hintataso ok ja palvelu hyvää! Aamiaiskaupunkinakin tunnetun Berliinin tapoja noudatellen aamiaista saa pitkälle iltapäivään asti. Satunnaisesti tarjolla myös brunsseja viikonloppuisin. Lähialueella kivoja kävelyreittejä ja yksi ulkoilmauima-allaskin kesäpäiviä silmällä pitäen. :)

Krone

Toinen vaihtoehto aamiais-, lounas- tai kahvipaikaksi on hieman hipsterivivahteita omaava Cafe Krone Mauerparkin välittömässä läheisyydessä. Van Loonia helpommin saavutettavissa vaikka jalkaisin mittesta tai u-bahnilla (lähin pysäkki Eberswalder Strasse). Auki myös sunnuntaisin, eli helppo yhdistää vaikka Mauerparkin fleamarketilla pyörähtämiseen. Maistakaa aamiaisia, sandwicheja, pannukakkuja.....mitä vain. Rakastutte!

Zeit Für Brot

Tällä hetkellä ulkosuomalaisuudesta kärsivänä sydäntäni lähimmäksi pääsi Alte Schönhauser Strassella sijaitseva Zeit Für Brot. Jos himoitset korvapuustijäljitelmiä, ihanan tuoretta ruisleipää tai muuten vaan mukavaa paikkaa istahtaa kahville, on tämä paikka kuin luotu sinulle. Todella suosittu paikka, joten yllätyksettömästi eniten valinnanvaraa on aamiaisaikaan. Muualla Saksanmaalla oleskelijoille vinkkinä kyseinen bakery löytyy myös Frankfurtista, Kölnistä ja Hampurista. Arvatkaapa miten kateellinen olen niillä suunnilla asuville? :D

Ristorante A Mano

Berliinissä ruokaa on tarjolla vaikka millä mitalla ja mille budjetille tahansa. Illallisen pitkän kaavan mukaan voi onnistua löytämään yllättävänkin halvalla laadun silti kärsimättä. Vietimme paremman puoliskoni synttäreitä Berliinissä ja Tripadvisorista synttäridinnerin venueksi valikoitui ihastuttava Ristorante A Mano. Paikka on suosittu niin paikallisten kuin turistienkin keskuudessa ja mikäli mielit syödä illallisesi ennen puoltayötä on pöytävaraus pakollinen. Tälle paikalle lähtee kiitokset niin ruoasta, viihtyisyydestä, sijainnista mitten nurkilla kuin myös moitteettomasta ja lämpimästä asiakaspalvelusta.