Reissukuumetta

On autokuumetta, sisustuskuumetta, heppakuumetta, koirakuumetta, varsakuumetta, vauvakuumetta ja sitten on se omalla kohdallani kaikista kamalin kuume, nimittäin matkakuume. Miulla ainakin tuo pahus on sitkeä, alati vaivaava kiusa ja voisin oikeastaan matkustaa koska vain ja minne vain. Tällä hetkellä neljä kohdetta pyörii mielessä lähes taukoamatta... Vain vapaa-aika, matkabudjetti ja matkaseura uupuvat. Anyone?

Ranskan Riviera

Nizza, Antibes, Cannes...kyllä kiitos! Kerran aikaisemmin noilla nurkilla käyneenä voisin lähteä takaisin koska vain. Toivonkin todella, että kesäkuun lopulle kaavailtu pikavisiitti Cannesiin toteutuu. Mikäli näin, aion viettää kaiken vapaa-aikani kamera nenällä ja auringosta nauttien. En vain yksinkertaisesti saa tarpeekseni pienistä ja tunnelmallisista kylistä, kapeista kujista ja henkeäsalpaavista merinäköaloista. Rakastunut mikä rakastunut. (EDIT:// Kämppä varattu, en malta odottaa!! Tähän kasa sydänsilmäisiä ja aurinkolasipäisiä emojita, kiiiitos.)

Gotlanti

Gotlanti ja erityisesti sen kruununjalokivi Visby kiinnostelisi. Suomesta katsottuna lähellä ja helposti saavutettavissa, mutta fiilis silti kuin etelässä. Ei ehkä tämän kesän juttuja, mutta voi vitsit jos vaikka ensi kesänä saisi kaveriporukan kasaan ja pääsisi ihmettelemään Visbyä!

Kroatia

Never been, but always wanted to go. Ainakin melkein. Kroatia on ollut bucketlistillä porukoiden reissusta lähtien, kuvat tuolta reissulta nimittäin saivat sisäisen esteetikkoni haukkomaan henkeään. Kroatiasta minulla ei ole oikeastaan muita ennakko-odotuksia, kuin tajuttoman kauniit maisemat läpi maan. Valokuvausta rakastavalle lienee siis varsin täydellinen kohde. :) Jotain paikan lumoavuudesta kertonee se, että puhelimeni arkistot ovat oikeasti täpötäynnä kuvia Kroatian kauniista pienistä kujista ja vanhoista rakennuksista. Kun kerran muutkin, ni minäki tahon!

Ahvenanmaa

On kai yksinomaan ok näin ulkosuomalaisena kaivata Suomeen? Ahvenanmaa on ollut aina yksi suosikkikohteistani Suomessa ja jos joskus mahdollisuus tulee, haluaisin kesämökin Ahvenanmaalta. Rakastan ruotsalaishenkistä kulttuuria juhannussalkoineen päivineen. Pienemmissä kylissä ja saarissa odotan itse Peppi Pitkätossun ratsastavan vastaan pilkullisella hevosellaan, en vain voi itselleni mitään. Se nyt vaan sopisi tunnelmaan kuin nenä päähän, eikö? :D

Näiden lisäksi, tietysti, miuta vaivaa ikuinen ikävä niin Lontooseen, Keniaan, Tallinnaan, Tukholmaan kuin Italiaankin...minkäs tälle mahtaa. :D Italiaan toivon ehtiväni pikavisiitille syyskuun alussa ja Kenia siintänee hamassa tulevaisuudessa, tai siis ensi tammikuussa. En malta odottaa! Tallinna taas olisi aivan loistava minireissukohde vaikkapa juurikin elokuussa...hmm. Miten siellä ruudun toisella puolella, vipattaako reissujalkaa ja jos, niin minne se halajaa?

Kuvat / Pinterest

Random-maanantai

Koska maanantait on jotekin aina hieman hankalia, oikukkaita ja jotenkin niin kamalan kummallisia, ajattelin näin sellaisen kunniaksi heitellä itsestäni muutaman täysin randomin (käyttääkö tätä sanaa enää kukaan?) faktan tiskiin. Mihinkään rakentavampaan höpöttelyyn kun maanantai-moodissa olevat aivoni eivät juuri nyt kykene.

Olen kamalan laiska. Laiskuuteni huomaa mm siitä, että...

...jätän kaiken viime tippaan. Ranskan läksyt ovat tästä ihan ehdottomasti yksi parhaista esimerkeistä, miksi niitä tekisi aiemmin kuin luentoa edeltävänä yönä esim siinä puoli kahden maissa?

...en jaksa vastata Whatsapp-viesteihin heti. Luen ne, päätän vastata "ihan kohta" ja sitten muistan asian suunnilleen viikon päästä. Aikaisintaan. Sori kaverit!

...torkutan aamuisin ehkä noin nelkytkaks kertaa. Laitan herätyksen aina kamalan paljon aiemmin, kuin oikeastaan olisi tarve ihan vain siksi, että saan torkuttaa ja oman logiikkani mukaan "nukkua pidempään". Kukaan muu ei taida tätä logiikkaani ymmärtää, parempi puoliskoni ehkä vähiten kaikista, mutta miun aamut eivät olisi mitään ilman tätä rutiinia!

...suurkulutan Netflixiä, mutten katso sieltä oikeastaan mitään muuta kuin Gossip Girliä ja dokkareita. Väsyneenä rinnastan ajatuksen uudesta sarjasta vähintään puolimaratoniin, joten on yksikertaisesti helpointa katsoa GG läpi uudelleen ja uudelleen. Sitä parempaa aivot narikkaan -terapiaa kun saa hakea! Parhaillaan on menossa ehkä seitsemäs kerta putkeen.

...kömmin sänkyyn miltei päivittäin meikit naamassa ja hampaat pesemättä. Uskottelen itselleni ja tietysti myös muille paikallaolijoille meneväni pesemään legot "ihan kohta". Oikeasti se tapahtuu samoihin aikoihin ranskan läksyjen teon kanssa, ellei jopa myöhemmin.

...seuraan aktiivisesti varmaan kahtakymmentä blogia, mutten varmaan yhtäkään niistä Bloglovinin tai vastaavan kautta. Ihan vaan siksi, kun niiden lisääminen jollekin "lukulistalle" tuntuu niin ylitsepääsemättömän vaikialle. Ai kamala. Laiska mikä laiska.

Löytyykö ruudun toiselta puolelta muita laiskimuksia ja jos löytyy, onko meillä mitään yhteistä? :D Sanokaa pliis etten ole kummallisien tapojeni kanssa yksin.

Hattu - Veronasta torilta

Paita - H&M

Legginsit - Zara

Ballerinat - H&M

Laukku - H&M

Leila N, Geneve 2016

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/14879835/?claim=ejwaetgujxr">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Kuuma latinorakastaja

Tämän viikon ajan olen lähinnä pyöriskellyt onnellisena ympäriinsä. Onnellisuutta ei ole haitannut siperiamainen ilmasto, liian kalliit lentoliput tai oikeastaan mikään muukaan. Viikkoni on nähkääs koostunut pitkälti ruoasta. Ruoka, se jos mikä tekee onnelliseksi. Sitä on kiva syödä, niin yksin kuin porukassakin. Sitä on myös kiva valmistaa, mutta se on ehdottomasti mukavampaa joukkuepelinä.

Eräänä iltana hostmaman espanjalainen ystävätär tuli lapsineen käymään ja illan teemana oli kaikkien yllätykseksi ruoka, joskin tällä kertaa espanjalaisin vivahtein. Siinä kokkaillessamme höpöttelimme niitä näitä ja oli varsin piristävää huomata, että juoruilu ja kyltymätön tarve juoruilla yhdistää meitä naisia paremmin kuin mikään muu. Käytyämme läpi jokaisen tuntemamme henkilön yksityiselämän, olikin ruoka jo valmista. Niin se aika vaan rientää, kun on mielenkiintoiset keskustelunaiheet (aka tarpeeksi juoruja :D).

PS, tuhosin kokkailujen aikana vain yhden espanjalaisen munakkaan. Levätköön rauhassa raukkaparka.

Illallisen jälkeen olin juuri aikeissa pyöriä onnellisena omiin oloihini, kun naisväki pääsi illan kiistattomasti mehukkaimpaan aiheeseen; miehet. Eihän sitä nyt voinut missata. Miellän hostmamani joksikin ystävän ja äidin risteytykseksi, joten kuuntelin hetkittäin miltei korvat punaisina mitä kummallisimpia tarinoita entisistä latinorakastajista nykyisiin aviomiehiin. Omat ja ystävien miesasiat jaettuaan hostmamani päätyi hehkuttamaan ystävälleen vasta vierailulla ollutta parempaa puoliskoani. Siinä oli hänen mukaansa sellainen mies, jonka jokainen hänen ystäväpiiristään huolisi koska vain; komea, vähäpuheinen, lapsirakas, kokkaustaitoinen, älykäs ja vieläpä mukavakin. Selkeästi pohjoismaalainen, ei moisia kultakimpaleita muualta ollut mahdollista löytää. Espanjalainen ystävätär tosin oli sitä mieltä, ettei kaikkea vaan voi saada.

"But he's not a hot Latin lover, he doesn't have that hot blood in his veins. So sex, it can't be that good. Or is it, Kata?"