keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kun nainen pakkaa

Puhutaanpas vähän aikaa pakkaamisesta, eikä nyt ihan mistä tahansa pakkaamisesta, vaan pakkaamisesta reissua varten. Lähtökohdat ovat tietysti aina päällisin puolin samat: x määrä päiviä reissun päällä, x määrään päiviä suhteutettuna fiksua kokoluokkaa edustava pakaasi ja vaatekaapillinen vaatteita sun muut tarvittavat tilpehöörit. Niin ja lentoyhtiön antama täysin epärealistinen painorajoitus. Helppoa kun heinän teko.




Kun nainen aloittaa pakkaamisen, valitsee hän isoimman omistamansa matkalaukun. Aina. Jopa viikonloppuvisiitille seinänaapuriin. Hän pakkaa mukaan alaosia, yläosia, toppeja, t-paitoja, huiveja, kenkiä, sukkia, alusvaatteita, pilkkihaalareita, kihartimia, suoristimia, meikkejä, pesuaineita, laukkuja, takkeja, pöksyjä, pipoja, lippalakkeja, hameita pyyhkeitä, eväitä, tuliaisia, suket, monot, mekkoja, juoksutrikoita, käsipainot ja yöpaitoja - ihan vähintään yhdet jokaisella päivälle. Ja tietysti myös muutaman ylimääräisen pahan päivän varalle. Tähän päälle vielä elektroniikka, matkalukeminen, keskeneräiset koulutyöt sekä kolme vuotta sitten aloitettu neuletyö. Kaikki matka-asiakirjat kolmena kappaleena ja kirjallisena, kopiot passeista ja korteista ja valokuvat matkaseuralaisista, ihan vaan jos joku sattuu hukkumaan. Eiköhän siinä ole jo kaikki? Ei muuta kun kaikki laukkuun ja laukku kiinni.




Mutta kuinka ollakaan, ilmenee ensimmäinen ongelma. Kaikki on laukussa, muttei laukku mene kiinni. Nainen kipuaa istumaan laukun päälle, muttei edes 55 kiloa tuskastunutta naisihmistä saa irvistävää matkalaukkua sulkemaan suutaan. Nainen pyytää apuun sisarukset, mutta ongelma on ja pysyy. Pian matkalaukun päällä istuu koko perhe, tuloksetta. Vaan eipä hätiä mitiä, naisen äiti, kokenut matkaaja, ryhtyy ongelmaa purkamaan. Mukaan otetaan vielä insinöörin aivoilla varustettu isä ja kappas, muutama kenkään ujutettu sukka ja millintarkasti taiteltu paita myöhemmin laukku sulkeutuu kuin itsestään. Jee!

Vielä pitäisi vaa'alle uskaltaa. Fiilis on suunnilleen sama kuin joulun jälkeisen rantaloman kynnyksellä; kädet hikoavat ja haluaisit skipata koko toimituksen, vaan ei auta itku näillä markkinoilla. Ongelma numero kaksi ilmaantuu sillä punaisella sekunnilla kun nainen yrittää matkalaukkuaan vaa'alle nostaa. Ei riitä haba! Olisi pitänyt kai käydä siellä salilla. Taas huudetaan insinöörin haballa varustettua isää apuun. Kylmä hiki noruu pitkin selkää viimeistään siinä vaiheessa, kun isän naamataulu punehtuu enenevissä määrin sitä mukaa, kun matkalaukku lähestyy vaakaa.




Vihdoin vaa'alla! Isäparka kuoleman kielissä ja vaa'an kielikin aivan missä sattuu. No mutta, eikö 52 kiloa ole miltei sama kuin 25 kiloa? Huonolla matikalla? Lukihäröllä? Likinäköisyydellä? Ai ei vai? Eihän siinä sitten. Isälle pikainen palautuminen, matkalaukku alas vaa'alta ja aloitetaan alusta. Harjoitus tekee mestarin ja kyllä se isän habakin tässä kasvaa, joten teoriassa kaikki voittaa. Valmista aloitushetkestä kolmen päivän kuluttua, noin puoli tuntia sen jälkeen, kun olisi pitänyt olla matkalla lentokentälle.

Entäs sitten kun mies pakkaa? Done and done ehkä noin kolmessa minuutissa ja kaiken kukkuraksi kaikki tarpeellinen mahtuu takataskuun. Tasa-arvo missä olet?

Toim. huom! Tilanne on fiktiivinen, joskin perustuu kaikilta osin kirjoittajan omiin kokemuksiin. Yhtään isää, äitiä, sisarusta, vaakaa tai matkalaukkua ei kuitenkaan ole tosielämässä vahingoitettu.

P.S. Mie ja ehkä 50 kiloa tavaraa ja paluu Suomeen...äitiiiii!

8 kommenttia:

  1. Hahahah vitsit miten hauska postaus! Pystyn samaistumaan täysin tohon fiilikseen, vietin 1,5 kuukautta Barcelonassa ja sieltä tuli nyt ostettua yhtä jos toisenlaista, eikä kaikki mahtunut millään mukaan kotimatkalle :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D mieki oon ostellu vähän kenkää ja takkia ja sen semmosta enkä halua ajatellakaan pakkaamista :'D

      Poista
  2. Hmm.. Kuulostaa hyvinki tutulta :D Saa nähä mitä tulee pakkauksesta, kun lähdetään joululoman viettoon 3viikoksi!

    https://tzenni.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Todella hauskasti kirjoitettu! Tuskailen just saman ongelman kanssa, kun pitäisi pakata tavarat puoleksi vuodeksi toiselle puolen maapalloa, miten ihmeessä!? :D Ja saatika sitten, kun olis aika palata kotiin.. Kuinka monta laukkua sillon tarvitaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :D onneksi tosiaan paljon voi ostaa paikan päältä ja aina voi lähettää postipaketin Suomee... :D

      Poista
  4. Hahaha ihana:D Sun kirjoitustyyli, se vaan on jotain niin mukaansa tempaavaa ja saapi naurahdella aina itsekseen tekstiä lukiessa ♥ Jos mä lähden lomalle niin mulla on hankalaa se että saan tavaraa mahdollisimman vähän mukaan koska yleensä se mitä lomalle lähdössä on mulla mielessä, on A. Aurinko ja B. Shoppailu. Vai oliko se sittenkin A. Shoppailu ja B. Aurinko??:'D Molemmat on tärkeitä, ellei kyse oo kaupunkilomasta.. Sit se vaan on se shoppailu:D Jos sitä sit puhutaan tästä miehen luo menemisestä niin sit se on asia erikseen! Anyway mahtava teksti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjasti <3 se siun teksti osu ja uppos. Miten voikin olla niin, että kun menee toisen puoliskon luo niin aivan varmasti se joku yks kotiin jäänyt bleiseri kaivelee tai on mukana just väärä laukku? :D mit shoppailu ja aurinko, sillä mentaliteetilla lienee miunkin pakkaaminen pysyis kurissa :--D

      Poista

Kiitos kommentistasi ihana!