keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Mutta miksi hänellä on ruusuja?




Olen kerran jos toisenkin hehkuttanut täkäläisten markettien, tai torien, tunnelmaa. Ihania paikallisesti tuotettuja tuotteita, iloisia ja ennen kaikkea tuttuja naamoja. Ranskankielistä puheensorinaa, ikäihmisiä ja lapsiperheitä, friday market kokoaa yhteen ihmisiä yhteiskunnan joka laidalta. Toki friday marketin luonne muuttuu ajan kuluessa. Marjoista notkuvat pöydät vaihtuvat röykkiöiksi kauden satokasviksia sitä mukaa kun keltaiset lehdet puissa lisääntyvät ja paikallisten juustojen viereen ilmaantuu jotakin hieman glögiä muistuttavaa. En tiedä mitä se on, mutta hyvää kuitenkin. Voisin juoda sitä pullotolkulla.

Ilmojen viiletessä naureskelevat torikauppiaat saavat hienoisia Michelin-miehen muotoja, mutta yksi pysyy. Hymy. Kirmasinpa paikalle kello seitsemän aamulla tai vasta puoliltapäivin, minua palvellaan hymyillen. Se hymy tarttuu. Jos menen marketille ajoissa, törmään erääseen valloittavaan mummeliin. Hän puhuu moitteetonta ranskaa, joskin aavistuksen slaavilaisittain murtaen. Hän suosii kanssani samaa kalakauppiasta, mutta ei ihme, se kalakauppias on paras kaikista. Ja hän hymyilee, aina. Vaikka taivaalta tulisi kissoja ja koiria ja suosikkikalakauppiaskin myisi pelkkää ei-oota. Silti hän hymyilee.





Jos suuntaan kulkuni marketille vasta kymmenen pintaan, kävelee usein minua vastaan mies. Ei enää nuori, kenties seitsemänkymppinen. Huoliteltu olemus ja jollain tavalla rakastetun ja rakastettavan oloinen. Sellainen sympaattinen papparainen, tiedättehän? Toisessa kädessä ruutukuvioitu kauppakassi, toisessa ruusukimppu. Mietin monesti tätä ruusumiestä. Hän käy marketilla aina yksin, mutta palaa sieltä aina ruusukimppu kainalossaan. Tarinoita on monia, mutta olen päättänyt, että ruusut ovat hänen vaimolleen, sellaiselle pullantuoksuiselle mummelille. Että tarina on onnellinen, että hän on vanhanajan herrasmies. Siksi hän on rakastetun oloinen, sympaattinen. Koska kukapa ei rakastaisi miestä, joka saapuu kotiin ruusut kainalossa?





I know I have told you about Friday market at least twenty times already, but the thing is I just love it. I love the atmosphere, local goods, smiling people and familiar faces. I love when I see the same people almost every time, doing same things and buying same products. I was actually about to tell you this one old man who buys roses every Friday, but to be honest I can not. I'm too confused, so I'll do that later. Lets not talk politics, but Trump. Seriously? The biggest joke since Brexit.





Knitwear - Gant
Jeans - Vila
Coat - Zara
Scarf - Ginatricot
Bag - Guess

Raita K, Bern 2016

8 kommenttia:

  1. Oi miten ihana teksti sulta<3 Ps. Upeat asukuvat! :)

    http://jeannays.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Nätti asu!

    http://millatt.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana teksti ♥ Mä hymyilin täällä itsekseni lukiessani eteenpäin ja mietin miten varmasti on ihanaa huomata niitä samoja tuttuja naamoja vaikkei heitä oikeasti tunne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä kiitos ihanasta kommentista ♥ Mut joo, tuossa on ihan oma fiiliksensä. :)

      Poista
  4. Ah, tollainen onkin just parasta, kun myytävät tuotteet on nimen omaan sesongin mukaisia! Pääsispä itsekin tollaiseen paikkaan ostoksille :)

    Ja ihanat kuvat susta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Näitä onneks tässä osassa Eurooppaa on ihan joka nurkan takana. :) Kiitos ihana!

      Poista

Kiitos kommentistasi ihana!