torstai 6. lokakuuta 2016

102005




Se on torstai, jälleen. Mihin nämä päivät ja viikot vilistävätkään? Tuttuun tapaan ajattelin muistella menneitä, se kun kerran tosiaan on se torstai. Tällä kertaa en kuitenkaan mitään kovin konkreettista, lähinnä fiilistä. Sitä, miksi Kenia. Onko teillä jokin reissukohde, joka on vienyt enemmänkin kuin vain pienen palan sydämestänne?

Muistan sen kuin eilisen. Muistan lämmön ihollani astuessani elämäni ensimmäistä kertaa Afrikan taivaan alle. Muistan tuoksut, ne, joita yhä vielä nuuskin onnessani. Joku ehkä haistaisi pölyn, lian ja kuumuuden, mutta miulle se tuoksu on erottamaton osa Keniaa, Afrikkaa. Muistan ihastelleeni palmuja aamun kirkkaassa auringonpaisteessa. Muistan seeprat teiden varsilla, jugurtinmyyjät ja hedelmäkojut. Se jogurtti oli hyvää ja se juotiin suoraan purkista paksulla pillillä. Ei niin tehty kotona. Muistan "mökkitien". Nykyään se on asvaltoitu, enää siitä suoriutuminen ei vaadi teräksisiä istumalihaksia ja vahvasti kiinni olevia paikkoja hampaissa, mutta silloin se oli jotain ihmeellistä, hauskaa ja kamalaa. Apinoita tien vasemmalla puolella, muutama antilooppi oikealla. Epäuskoiset naurunpurskahdukset kuoppien pomputtaessa retkiporukkaa pitkin poikin auton penkkejä - eihän näin huonokuntoista tietä voinut olla olemassakaan. Tai jos olikin, niin eihän se voinut johtaa ihmisasumusten luo.





Muistan H&Hn luo katetun aamiaisen. Muistan tuoreet hedelmät, ne, joita ei voinut edes verrata Suomeen puoliraakoina rahdattuihin yksilöihin. Kotoisan talon golfkentän laidalla ja sisustuksen, joka oikein huokui seikkailuja. Piikkilanka-aidan, jonka kerrottiin pitävän puhvelit loitolla. Puhvelit? Elikö sellaisia ihan tuossa muutaman kymmenen metrin päässä ulko-ovesta? Kyllä vain, apinoiden, seeprojen ja antilooppien kera. Se oli pienelle ihmiselle jotain aivan ihmeellistä, jotain, mitä ei voinut käsittää. Ne eläimethän kuuluivat Avaraan luontoon.




Muistan auringon. Muistan miten kuumasti se porotti keskellä taivasta. Muistan äänet. Ne äänet, joita rakastan kuunnella yhä edelleen nukkumattia odotellessa. Kaskaat. Niiden siritys on varmasti tuttu jokaiselle etelässä käyneelle, mutta itse yhdistän sen vahvimmin juuri Keniaan. Seeprat, hyeenat ja shakaalit. Jotain, mitä ei Suomessa kuule. Muistan kalliotamaanit. Muistan niiden rakastaneen sipsejä ja olleen niin söpöjä, että manguin mamalta omaa kalliotamaania varmaan vielä seuraavana joulunakin.





Muistan kortinpeluun, ristinollaturnaukset ja kaikki ne kerrat, kun jouduin vaatteet päällä uima-altaaseen. Muistan, kuinka kiukutti, kun kaikki muut lapset saivat valvoa pidempään kuin minä ja pikkusiskoni. Muistan apinan, joka banaanihimoissaan päätti raadella käsivarttani kesken safaripäivän. Muistan Mombasan kuumankostean ilmaston. Muistan, kuinka erehdyttiin luulemaan rapua simpukankuorineen pingispalloksi. Se huuto kuului varmaan toiselle puolelle merta. Muistan, kuinka koko reissuporukka haukkoi henkeään bongattuaan elämänsä ensimmäisen villin ja vapaan leijonan. Muistan, miltä tuntui ihailla Nakurun miljoonapäistä flamingoparvea lintuperspektiivistä.




Minulta kysytään usein, että miksi juuri Kenia. Miksi olen niin rakastunut tuohon Itä-Afrikassa sijaitsevaan maahan. Sitä on vaikeaa selittää, se on koettava itse. Rakastan nähdä uusien matkailijoiden menettävän sydämensä tuolle minulle niin tärkeälle maalle. On hienoa nähdä heidän palaavan yhä uudelleen. Välillä on ihanaa itsekin uppoutua ensimmäisen reissun muistoihin, eka kerta on aina eka kerta. Sanotaan, että Afrikka on sellainen once in a lifetime -kohde. Moni lähteekin reissuun sillä mentaliteetilla, mutta huomaa palaavansa takaisin yhä uudestaan ja uudestaan. Joku kutsui sitä Afrikan taiaksi ja luulen, että hän oli oikeassa.





Sometimes someone ask me why I love Kenya so much. Why it's the place I'm always missing. I'll try to explain it if I can.

It's been over 10 years since I traveled to Kenya for the first time. I was a kid and it was my first long holiday abroad. It was early morning when we arrived to Nairobi and yet the weather was hot and wet. And it smelled different. Some might say it smells dusty or that you can smell how dirty the place is but I smell Kenya. Everytime I leave the plane I can smell it and every time I remember my first trip.

Second thing I remember was zebras and monkeys everywhere. Front of the car, behind the car, crossing the road, everywhere. Everything was different. I remember when I saw the first wild lion. I remember the bumpy ride to our dear Green Park. I remember animals' voices during the night.

My first trip to Kenya was great. We had big group of people and we had fun. Like with humans the first impression is everything. If your first trip to somewhere is horrible you most likely don't want to go back. I have to thank my parents for making my first trip to Kenya so amazing. Otherwise I wouldn't want to go back after every trip.

10 kommenttia:

  1. Voi kuinka upeita kuvia! ♥_♥

    VastaaPoista
  2. Todella ihana teksti ♥ Ja näiden sun kenia tekstien vuoksi se iskeytyy omaankin mieleen sinne 'must see' -paikkojen joukkoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihana kommentti! :D En oo siis ihan turhaan hehkuttanu paikasta!

      Poista
  3. en oo jotenkin koskaan tajunnut, kuinka valtavan kaunista afrikassa on. nämä kuvat on ihan mielettömiä, ja omaankin tajuntaan tuli kova into päästä joskus käymään tuolla. tuo on varmasti jotain niin erilaista ja upeaa verrattuna tavallisiin turistirysäkohteisiin. kuvailit paikkaa niin kauniisti ja elävästi, että tuntui kuin itsekin olisi päässyt siihen maailmaan mukaan :') kerrassaan ihana postaus! ♥

    http://sadepisaroitaniitynkukkasilla.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aivan älyttömän kivasta kommentista. :) Turistirysäkohteista miulla on verrattain vähän kokemusta, mutta luulen, että tää on ihan eri sorttia.

      Poista
  4. Voisin niin kuvitella itseni pian Afrikassa täysin lumoutuneena kaikkeen... Vaikken kuumasta erityisen välitä, mutta uskon että kaikki tuo mitä sun kuvissa näkyy ja kaikkea muuta sen lisäksi, on varmana jotain aivan uskomatonta. Haluaisin niin päästä myös tuon kokemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti. :) Jos ei rannikolle suunnista, niin Kenia tarjoilee ehkä enemmänkin sellaista hyvää suomalaista kesäsäätä. Tykkäisit varmasti!

      Poista
  5. Ei varmaan kauheesti tarvii ees kysellä miksi Kenia kun katselee näitä kuvia! <3 Tosi upeita kuvia kaikki! Mä tykkäään kovasti näistä sun postauksista liittyen Afrikkaan ja kuvista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, ihana kommentti jälleen! ♥ Kiva että miellyttää, näitä kirjoittelenkin tosi mieluusti ja se toivottavasti näkyy myös tekstissä.

      Poista

Kiitos kommentistasi ihana!