keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Miten te riitelette?




Kavereiden kanssa tulee puhuttua aika paljon parisuhteista ja poikaystävistä, vaikkei kaikilla sellaisia tällä hetkellä olisikaan ja omakin parempi puolisko on aikas kaukana. Se ei kuitenkaan estä meitä spekuloimasta, juoruilemasta ja kaivamasta esiin sisäisiä keittiöpsykologejamme. Eräällä kerralla ystäväni kysyi kovin kiinnostuneena, että miten meidän parisuhteessa riidellään. Se kun hänen mukaansa kertoo paljon ihmisistä ja parisuhteesta. Vastasin niin kattavasti kuin osasin ja jäin pohtimaan, että mitähän keittiöpsykologiystäväni nyt miettiikään minusta, meistä ja meidän parisuhteesta. Kuinka paljon tapamme riidellä, tai olla riitelemättä, kertookaan meistä?

Riitelijöitähän on ties monta eri tyyppiä; mököttäjää, kaunankantajaa, huutajaa, marttyyriä... Itse taidan olla sellainen inhottava riitelijä, joka riidan tullen iskee kylmästi ja kaunistelematta faktat tiskiin. Sellainen, joka satuttaa sanoillaan. Ei kovin helposti suuttuva ja huomattavasti helpommin leppyvä, mutta silti melkoisen inha tapaus. Ehkä siis hyvä paremmalle puoliskolleni, ettei hän riitele. Mutta voi kamala, mitä ajatteleekaan keittiöpsykologi pariskunnasta, joka ei riitele? Ollaanko me kamalan tylsiä, kun meillä ei ole draamaa? Meillä on vapaus olla omat itsemme, samanlaisia kuin olimme sinkkuina, mutta yhdessä. Me ei taideta oikein osata olla edes mustasukkaisia, vaikka oma miesvaltainen kaveripiirini ja paremman puoliskoni lähimmät tyttökaverit siihen hyvän sauman antaisivatkin. Me ollaan siis kai aivan kamalan tylsiä.




Toki meidänkin ruusuissa on piikkejä ja ollaan tietysti ajoittain eri mieltä. Voin myös myöntää olevani välillä varsin hankala tapaus, oikea jääräpää. Nälkäisenä ehkäpä miltei monsteri. Mutta vaikka kuinka monsterihetkinäni yritän, en saa parempaa puoliskoani ärsyyntymään saati oikeasti suuttumaan. Muistan lyhyen historiamme ajalta ehkä pari kertaa, kun olen saanut hänet ärsyyntymään, huolestumaan tai pettymään, mutta nekin olivat aivan aiheellisia, emmekä niistäkään saaneet riitaa pystyyn. Keittiöpsykologiystäväni sai varmasti miettimistä kerrakseen, tai sitten hän ei uskonut sanaakaan kertomastani. Pariskunta joka ei riitele? Vuosisadan vitsi vaiko kaksi toisensa löytänyttä tylsimystä?

Miten te riitelette?




Every now and then I end up talking with my friends about my better half  and our relationship. Last time we talked about arguing and my friend asked me how do we argue. Her opinion was that how we argue tells a lot about us and our relationship. So I tried to answer her as extensively as I could.

I have to say that we don't really argue. Of course we have disputes sometimes, everybody have them and sometimes I turn out to be a real monster but still we don't really argue. Or I do, he doesn't and it's totally his luck because of I'm not one of those easy persons when I'm angry. A few times when I've been a monster he has been disappointed, sad or annoyed, but that's all. No drama. We are boring. I know.

I'm not sure what my friend thought about that, I didn't dare to ask. Probably she didn't believe me. Who knows. How do you guys argue?







T-shirt - Samsoe&Samsoe
Shorts - Miss Selfridge
Flats - H&M
Bag - Guess

Riitta L, Cologny 2016

8 kommenttia:

  1. Minä ja poikaystäväni olemme vasta alkaneet riidellä... Ennen kaikki oli niin ruusuista, mutta uskon, että kaikissa parisuhteissa tulee ainakin tällainen vaihe. Musta tuntuu, että mä oon se kuka riitelee ja poikaystäväni on vaan hiljaa, mutta eihän ne hiljaa asiat setviinny. Oon myös tosi herkkä, eli itken helposti, mutta usein kun asiat selvitetään meillä menee taas paremmin kuin koskaan! <3

    http://maijaviola.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen kanssa, että riitely puhdistaa ilmaa. :) Miun poikaystävä on kanssa vähän arka riitelijä ja välillä pelottaakin, että mitähän siitä tulee kun toinen taitaisi haluta vaan paeta paikalta.. :D

      Poista
  2. Ihana asu ja hyvää pohdintaa!<3 Mä taidan olla semmonen faktat tiskiin tyyppi kans, mut heti 10minuutin kuluttua on halaamassa ja pyytämässä anteeks :'D Ainin ja löytyy musta varmaan vähän semmosta hiljaista mököttäjääkin :'D

    VastaaPoista
  3. Teidän "riitely" kuulostaa aivan samalta kuin täällä! Mä suutun ja saatan sanoa pahasti siinä missä poikaystävää ei saa riitaan mukaan tekemälläkään :D Joskus saatan ottaa järeemmät aseeet käyttöön eli mökötyksen, sillä oon todennu sen todella tehokkaaksi tässä taloudessa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihana etten oo yksin näiden "ongelmieni" kanssa. :D Mökötystä en oo vielä oikein kehdannu koettaa, kun pienikin hetki puhumattomuutta saa toisen puoliskon ihan hätääntymään

      Poista
  4. Harvoin meilläkään riidellään, mutta kyllä asioista sanotaan tai kirjoitan kirjeen, jos en saa sanotuksi asiasta joka harmittaa. Ihaninta on se kun voi riidellä turvallisesti, pelkäämättä että riita johtaa toisen lähtemiseen, kiinni käymiseen tmv. Itse olin aikoinani mököttäjä, mutta kovalla työllä pääsin siitä eroon, ainakin melkein kokonaan...😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun mekin jonakin päivänä opittais riitelemään niin, ettei toisen tarvii aina olla aivan paniikissa ja pahottaa mieltään pitkäksi aikaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi ihana!